Tärkeä tiedote

Olemme uudistaneet ja laajentaneet profiilitietoja käyttäjien toiveiden mukaisesti! Ole hyvä ja tarkista profiilissasi olevat tiedot ja täydennä korttia tiedoilla jotka haluat jakaa koulukavereittesi kesken.

HUOM! Suurten uudistuksen kunniaksi tarjoamme nyt kaikille palvelun käyttäjille
ILMAISEN vuoden kultajäsenyyden, jonka avulla saat palvelun kaikki ominaisuudet käyttöösi, jos:

    -  päivität profiilisi tietoja
    -  sallit Koulukaverit palvelun yhteistyökumppanien lähettää sinulle tarjouksia

Muistathan painaa sivun lopussa olevaan ”Tallenna tiedot” nappia muokattuasi profiilitietoja.

     

 

  • Luokkaretket



  Luokkaretki Imatralle

Meillä kun oli pieni koulu silloin vuonna 1 ja 2 lähti retkellekin monelta luokalta oppilaita. Ei ihan ykkösiä mutta kolmannesta kuuteen ainaskin. Oltiin koululla yötäkin, että vaan päästäis tarpeeks aikasin matkaan. Tytöt nukku siskonpetillä ylä ja pojat alaluokassa. Kiiskisen pikkubussilla mentiin ja tunnelmaa oli. Meillä oli kotoa otettuja eväitä ja niitä syötiin autossa. Menomatkalla kiivettiin Lahden (silloin vielä puisen) suurmäen alastulorinnettä niin ylös kun uskallettin, jotkut tietenkin ihan ylös asti. Lappeenrannassa kuljettiin ja kiivettiin vesitorniin mm. Imatralla käytiin Ovakon terästehtaalla ja se oli maalaismukuloille vaikuttava paikka. Sulaa rautaa kaadeltiin jos jonkinlaisista upokkaista. Siellä oli toisin paikoin kuuma ja toisin kylmä, eikä ihan vaaratontakaan kulkea. Kaukopään sellutehtaalla haisi vimmatusti, muttak yllä me mukulat vaan sielläkin vierailtiin. Juostiin henkemme kaupalla portaita ylös ja alas, kun opettajat Vesa ja Merisalo kulkivat komeasti hissillä. Vaikuttava paikka sekin tehdas, ihan henki meinas loppua. Sieltä Kaukopään tehtaitten yläkerroksesta me koitimme katsella silloiseen neuvostoliittoon ja toden totta kyllä siellä jotain savuja näkyi. Vielä sinne itänaapuriin menevän tien varrella ihailtiin Mälkiän sulkua Saimaan kanavassa ja niin lähellä rajavyöhykettäkin käytiin kuin vaan pääsi. Jokuset koitti kovasti haistella, haisi muka "ryssältä". Yötä me oltiin Tainionkosken koulun jumppasalin lattialla. Jostain konttuurista kiskottiin "hikisiä" painimattoja esiin ja niitten päällä uni maittoi. Kotoa mukaan otetut viltit oli peittonamme. Siihen aikaan makuupussia ei maalaiskylässä oltu nähty missään. Opettajalla oli mukanaan sähköpannu jolla hän keitti teevettä ja meillä jokaisella oma muki ja leipää, siinä retken pa. eväspuoli. Eikä nälkää nähty. Varsinkin kun jossain baarissa paluumatkalla söimme lihapullaaterian. Se oli monelle joukostamme ensimmäinen "ulkona syöminen" Vaan ei varmaan viimeinen. Oli aikaa ettei vielä edes tiedetty keskikaljasta sun muuta senkaltaisesta, mutta tupakka oli kova juttu ja sitä opettajien herkeämättömästä silmälläpidosta huolimatta jokuset rohkeat polttivat kivuttuaan alas Imatrankosken kuivillaan olevaan uomaan. Aivan oikein oli lasketttu, ettei ne opet sinne ainakaan perässä tule. No se nyt oli varsin viatonta, ja lähinnä todistus siitä että aina lapset ovat rajoja ja rimaa hiponeet...
L.T. 12.11.2005 14:52  

Vastaa
Palstan muihin aiheisiin
Keskusteluhakemistoon